Hakaneula

Siis, kyllä. Tää ei voi olla mikään muu. Mä TIEDÄN että “joulualet” alkaa vasta joulun jälkeen, mut mä oon jo ihan hullaantunu shoppailuun. Enkä mä tarkota et mä näen kaikkia ihania juttuja kaupassa tai mitään, mä olen käynyt JOKAISEN nettikaupan mun (onneks pieneltä) nettilistalta, ja pistänyt ostoskoriin jokaisessa “liikkeessä” varmaan joku kymmenen asiaa.

H&M:ssäkin hullaannuin tänään. Onneks Lauri oli mukana, eikä se kauaa jaksa samassa kaupassa olla. Ostin -50% karvatakin, joka on aivan ihana. Mä en omasta mielestäni ole niin kova seurailemaan trendejä, mut tää takki. <3

Ostin myös peruskäsineet ja harmaan beaniepipon.

Ja aivan uskomattoman ihanan kalenterin. Tatuointiartistin Ed Hardyn kalenteri. Mässyä.

En ole mikään tatuointihullu tai rokkarimuija, mutta tuo on taidetta. Kuukasien välissä on aina joku Hardyn piirrustuksista, heti kun bongasin tuon se oli pakko saada.

Himoitsen vielä jotain isohkoa laukkua, kun onnistun aina hajottamaan kaikki.

Tuossa yksi aivan ihana FRIIS&CO -laukku jonka bongasin Nelly:stä. Jotenkin harmaa iskee älyttömän kovaa nyt. Nellyssä on muutenkin aivan mahtavia laukkuja, etenkin bilelaukkuja.

YHTÄ asiaa on vielä aivan superpakko hehkuttaa. Urbanears. Antaa kuvan selittää:

Mä melkein nuolen ruutua täällä. Melkein. SO close. Nuo (ylempi luuri) menee tilaukseen heti huomenna kun ehdin ja muistan. Juuri tuo väri nappasi mulla eniten, mutta niitä tietenkin on (ainakin) 14 eri väriä. Jouluaatto shoppailua. AINIIN! Ja Nellyssä alkaa sitten ale jouluaaton ja -päivän välisenä yönä. Sitten taas hullaantumaan.

Over and out.

Meinasin unohtaa! Tein korun! …en muista milloin, mutta tein!

Katsokaa vaikka!

Ei mikään maailman paras, mutta edistystä. On muuten viimeaikoina himottanut hopeakurssit. Pitää katsoa vaan ehtiikö missään vaiheessa.

Over and out.

Moikka! En ole pitkään aikaan kirjoittanut, joten tiivistän vähän tapahtumia.

Olen ollut töissä ja töissä, sairastanut flunssaa ja heti perään sikainfluenssaa ja sitten taas ollut töissä.

Hienoa, eikö? Onneksi samalla olen ehtinyt seurata muita blogeja, innostua ja lannistua jutuista, ja ehtinyt jopa saada inspistä kaikenlaiseen. Ensinnäkin, joka vuoden stressiaihe; joululahjat. Mitä antaa, paljon maksaa, kuinka paljon panostaa jne. Viime vuonna keksimme Laurin kanssa tehdä laventelin tuoksuista saippuaa, ja se olikin minusta hyvä juttu. Nyt ongelmana on vain se, ettei viitti kahta vuotta tehdä samaa Eli tämän hetken suurin stressinaihe on yllätys, yllätys, joululahjat. Sen tiedän, että sen pitää olla DIY-juttua. Yksi idea pyörii mielessä, mutta saatan olla liian laiska sen toteuttamiseen. Ehkä. Hyi minua.

Joulusta puheenollen, löysin loppuvuoden ihanimman asian:

Boxes of Surprises

Löysin tämän ihanan jutun Pupulandian kautta (olen salalukija, shh). Minä kun just olen sellainen joka rakastaa joulukalentereita, mutta on väsynyt siihen samaan vanhaan tylsään malliin. Ne kuvat eivät ikinä ole oikeasti yllättäviä. Joten nyt en tiedä YHTÄÄN mitä on tulossa. I love it. Näitä ei sitten saa spoilata. Muuten minä itken.

“Uudenlainen joulukalenteri on nyt saatavilla! Mukana 24 suomalaista suunnittelijaa/suunnittelijaryhmää, valokuvaajista graafisiin suunnittelijoihin, muotoilijoista taiteilijoihin.

Jokainen osallistujista sai täytettäväkseen tyhjän pahvilaatikon haluamallaan tavalla. Lisäksi kukin suunnitteli päivänsä numeron. Laatikossa oleva yllätys paljastuu, kun luukku avataan!

Mukana ovat: Sauli Sirviö, Jesse Auersalo, Sherpa, Kasino, Nene Tsuboi, Mikael Kivelä, K.I. Kinnunen, Paavo Lehtonen, Inka Järvinen, Tiina Raitanen, Laura Väinölä, OK Do, Eelovi, Jutta Johansson, Arto Vaverka, Anna Salmisalo, Daniel Palillo, Chris Bolton, Jenni Hiltunen, Lauri Johansson, Antti Ahtiluoto, Tom Holmberg, Lauri Toikka ja Noora Niinikoski.”

Täydellistä! Ei ole muuten pitkä aika jouluun…

Minä olen ollut laiskin koko maailmassa. Blogin suhteen ainakin. Työelämässä olen taas työnarkomaani.

En ole saanut mitään, EN MITÄÄN, tehtyä, mitä voisin blogissani näytellä. En oikeasti mitään. Olen ollut neulomassa huivia, toistakin huivia, jopa kolmattakin, sukkia olen yrittänyt ja kaikkea muuta. Mutta aina tulee jotain vastaan. Uusin huivi vaikutti jo oikein hyvältä idealta, kunnes Nöpö-kissa puraisi langan poikki, enkä ole sen jälkeen jaksanut tehdä asialle mitään. Ehkä pieni tauko tekee hyvää.

ONNEKSI sain edes tilattua vähän helmiä ja hopealankaa. Muuten olisin täysin toivoton tapaus. Pitääkin tutkia ihania ostoksia taas joku päivä, jos vaikka askartelutus heräisi taas.

Yhden jazzikeikan kävin laulamassa Walking Quarters:in kanssa kemiössä, ja oli kyllä mukava keikka. Ja se meni todella hyvin, jos ottaa huomioon että ehdimme treenata vain kaksi kertaa ennen keikkaa, jolloin toisella kerralla oli paikalla vain kaksi neljästä soittajasta.

Toinen keikka oli saman bändin kanssa myös äitini synttärijuhlissa, ja oli kyllä onnistuneet juhlat. Ruoka oli hyvää, ohjelmaa oli, vieraat olivat tyytyväisiä, ja kaikkein tärkeintä: äitini oli tyytyväisin koko maailmassa.

Nyt en tähän hätään keksi tämän enempää sanomista, mutta yritän, yritän, YRITÄN skarpata. Oikeasti.

Kiitos ja anteeksi.

Jotenkin unohdain aina talvisin että rakastan värejä. En tiedä mikä siinä on, mutta unohdan sen koko ajan.

Ennen korvasin aika hyvin värikkäitä vaatteita värikkäillä koruilla, mutta sekin on jäänyt, kun korut ovat aina hukassa, enkä ole pitkään aikaan pystynyt tekemään koruja (inspiraatio totaalisen hukassa). Eilenpä sitten yöllä myöhään ajattelin että voisin kokeilla taas, jos korunteko nappais. Ja sain tehtyä Sitruksen. Hihi ^^.

Nyt pitää vaan muistaa et tykkään väreistä. Ja pitää tilata hopeeta.

Näin.

Ja niin paljon kerrottavaa!

Tuli käytyä LONTOOSSA, ja siellä oli, ah, niin ihanaa.. Ihmiset olivat niin mukavia kaikkialla ja oli ihanaa puhua englantia pitkästä aikaa! Käytiin Science Museum:issa ja British Museum:issa (lähinnä sen takia että ostin sieltä vuonna X skarabee-”helmiä”, ja halusin niitä lisää - ja sain!), käveltiin Oxford Streetillä vaikka kuinka paljon, käytiin Tottenham Court Roadilla, ja ostin sieltä äänunauhurin ja Lauri osti Nintendo DS:än. Johon minä olen koukussa. *kikatus*

Kävimme katsomassa The Lion King -musikaali, ja se on.. aivan upea. Se ensimmäinen numero jonka takia halusin musikaalin nähdä oli aivan mahtava. Ja kyllä ne näyttelijät ja tanssijat ja laulajat vain ovat aivan mahtavia. Olis muuten kiva opiskella lontoossa musikaalijuttuja…

Sitten. Vaikka petyin Carnaby Streetin vaatteisiin, niin löysin uutta herkkua. Löysin ihanan kenkämerkin joka tekee hulluja kenkiä minunlaisille hulluille. Ja olihan sieltä pakko tuoda jotain mukaankin! Joten tämä kenkäpari ja tämä mätsäävä laukku tulivat mukaan… *nam*

Korot ovat sen verran korokkaat, että noita ei ihan missä tahansa käytetä… tietenkään. Mutta joku päivä…

Kävimme Laurin kanssa syömässä ihanassa liukuhihnasushi paikassa nimeltään Yo Sushi (ketju), ja tietenkin ihastuneina kävimme toisenkin kerran. Kuvamateriaalia tästä tapahtumasta heti kun saan Laurilta kaikki lontookuvat!

Sain myös ostettua (pitkän etsinnän jälkeen) hienon topin, ja sille seuraksi toisen topin, ja Zavvi:sta sain ostettua mahtavan “Wanna Have Fun” PONIpaidan :DD Oli *näin* lähellä että olisin ostanut toisenkin ponipaidan (jossa luki “But I wanted a pony!”), ja perustanut ponipaitakokoelman, mutta se olisi kyllä ollut vähän liikaa kuitenkin. Vähän.

Lauri sai ostettua vaikka mitä, joka paikasta lähti vähintäänkin yksi paita mukaan. Ehkä minä vielä jokin päivä saan olla se shoppaaja.

14.2, eli ystävänpäivänä tapahtui paljon. Ensin oli tädin 40+ synttärit jossa saimme ah niin hyvää ruokaa. Alkuruoaksi oli parma-kinkkua ja hunajamelonia, pääruoaksi aivan loistavaa moussakaa ja jälkiruoaksi minun ja äitini tekemää Pavlova-kakkua (suosittelen!!). Siihen minä tein marsipanilehtiä ja numerot koristeeksi.. harmi ettei otettu kuvaa. Niin hieno se oli!

Tämän jälkeen minä lähdin Saaran luo viettämään ystävänpäivää HSM-jengin kanssa, ja mukavaa oli pitkästä aikaa nähdä kaikkia. Tuli fanitettua Spring Awakening -musikaalin musiikkia joukolla ja juteltua vähän kaikesta. Sieltä sitten vielä taksilla Samun ja Josen luo katselemaan vähän Studio Pasilaa ja osan jostain Futurama-elokuvasta.

Huh. Tulipa paljon kerralla! Noh, jatkoa kun saan Laurilta kuvia!

…olen saapunut. Eli luvassa jatkoa edelliseen postaukseen.

Lauri sai minulta Madventures:in matkaoppaan. Hän piti siitä todella paljon (Luki sen jo!)

Uuden vuoden aattona käytiin yhteisen kaverin luona grillaamassa. Oli tosi hyvää ja kivaa! Ja sen jälkeen ollaan hengailtu ja oltu ja sillee. Ja helmikuussa mennään VIHDOINKIN lontooseen! Odotan sitä innolla. Mennään katsomaan The Lion King -musikaali ja mennään museoihin ja shoppaillaan ja leikitään turisteja (…leikitään? :D) ja ollaan hulluja! Ja syödään hulluna! Ai että, odotan.

Tänään ostin kaksi kerää Kitten Mohairia. En voinut vastustaa, kun ne maksoivat 3€/kpl. Joten nyt olen tekemässä omppua, tosin lilana. Luumua? Nojoo, kuitenkin. Ensimmäinen pitsihuivi. Toivottavasti se onnistuu ja jaksan loppuun asti!

Että näin.

Oli kyllä aivan ihana joulu. Vietin sen Laurin ja Laurin perheen kanssa Turussa, ja oli niin mukavaa! Söin ensimmäistä kertaa kunnon joulukinkkua ja että se oli hyvää! Kaikki muutkin ruoat olivat loistavia, mutta se kinkku… nam.

Ennen joulua ehdin käydä Naisten Joulumessuilla, ja sieltä ostin muutaman tavaran.

Ostin Tuon ihanan oranssikeltaisen langan (enkä raaski käyttää sitä mihinkään, se on niin ihanan näköinen noin!) Ja pari pientä pistiliinaakin tuli mukaan kun ne olivat niin halpoja (enkä tietenkään itse osaa niitä tehdä.) Ostin myös Nöpölle pari todella söpöä ja värikästä hiirtä, ja äidille kattilavahdin, kun hän niitä on etsinyt.

Nuo lapaset ovat ensimmäiset lapaset jotka olen saanut tehtyä. Ajatelkaa. Olen hulluna neulomiseen, mutta ongelma on että en saa mitään tehtyä! Noh, nuo ovat valmiit. Ne olivat alunperin liian lyhyet, joten pidensin, ja nyt ne ovat hieman hieman hieman liian pitkät, mutta eihän se haittaa Jos vaikka kasvatan hullut kynnet joskus, niin mahtuu. Tosin, pitäisi varmaan lisätä vähän tuota “koristelua”, kun se näyttää nyt niin vähäiseltä, kun pidensin lapasta. Hmm…

Tuo aivan ihana kukkanen on joululahja minulle vanhemmiltani. Sen on Villa Yllen tekemä Edelweiss-kukka. Aivan ihana! Se oli takissani kiinni vähän aikaa, mutta sitten älysin että sillähän voi “koristella” pukuja juhlavimmiksi, joten ajattelin säästää sen likaantumasta ulkoilmassa.

HUPS! Nyt pitää ehtiä kouluun… Kirjoitan lisää heti kun ehdin!

Lumiukko suli nopeasti ja näytti lopuksi surulliselta, alkoholisoituneelta ja melko rankalta. Mutta kyllä se sen yhden päivän kuitenkin ilahdutti naapureita!

Olin neulomassa ruskeat lapaset, hienot lapaset (ja ekat), mutta luovutin. Eihän niistä tullut mitään. Ja sitten tein luonnonvalkoiset lapaset (harmahtavat?). Ja ne on muuten todella hienot ja kivat, paitsi että ne on ihan vähän liian pienet. Mutta ehkä ne venyy käytössä

Sitten purin myös keltaisen virkatun pipon, kun siitä tuli liian pieni, kun oli käytössä liian pieni koukku, kun toinen oli kateissa.. mutta toisaalta, alotin sen jo uudestaan, isommalla koukulla!

Sitten huopanen pääsi kaupasta mukaan kotiin, ja siitä pitäisi nyt jotain tehdä. Ajattelin ehkä pipoa siitä.. (Vähänkö mulla on paljon pipoja kohta, mutta kun en sellasia ihania, vaiketa uskalla!)

Ja sitten on joulu. Ja lahjoja pitäisi olla. Huh. Noh, yhden ehkä tiedän, ainakin toivottavasti, ja yksi on jo hankittu. Toinen juttu pitäisi Laurin kanssa toteuttaa yhdessä, mutta kun ei kerkiä Viikko ennen jouluaattoa sitten täyspaniikki, niinkuin aina ennenkin!

Odotan INNOLLA että pääsen kokeilemaan neulahuovutusta! Pitäisi vaan saada tehtyä jotain mihin huovuttaa! Pitää keksiä joku, joku nopea ja ihan turha, mutta että saa huovuttaa… Kyllä mä jotain keksin.

Nyt pitää neuloa, että saisi jotain valmiiksi!

Nyt on tullut lunta! Tai, no, on ollut pari päivää, nyt se on jo sulamassa pois… Mutta talvi kuitenki tuli ja rytinällä! Ja Lauri kun innostui, niin innostuin myös minä. Oikein kunnolla. Heiteltiin lumipalloja kun oltiin kaupungilla (käytiin katsomassa Yön Ritari) ja se kyllä piristi talvifiilistä.

Leffa oli ihan ok, vähän ärsyttävä muutamalla tavalla, mutta kuten monet muutkin ovat sanoneet, Jokeri on aivan loistava siinä. Aivan huippu. Itse Batman on vähän ärsyttävä kun hän puhuu todella möreällä, ärsyttävällä äänellä, mutta nojoo. Kaikesta ei tarvitse tykätä

Teimme myös piparkakkuja! Hienoja, todella hyviä piparkakkuja! Jääkaapista löytyi viime vuodelta jäänyttä sokerikuorrutusmömmöä (Parasta ennen 2009! :D) vihreänä ja vaaleanpunaisena, ja niillä sitten koristeltiin. Ja sen jälkeen kävimme ulkona pihalla ja teimme maailman hienoimman lumiukon!